Tintti ja poliittinen korrektius

Arkistoteksti. Julkaistu alun perin 30.12.2009.

Nyt on kyse tästä. Vastustan jyrkästi sarjakuva-albumin ”Tintti Kongossa” kieltämistä Belgiassa – tai ylipäänsä missään. Kyse ei olisi siitä, ettenkö uskoisi, että kyseinen albumi olisi kolonialistinen tai rasistinen – se on. Ja ehkä sitä ei pitäisikään kaupitella lapsille. Mutta tosin itsekin olin jo vähän varttuneempi kun tartuin Tintteihin ensimmäisen kerran. Tuskin liian pienet ipanat nyt ”Tuhatkaunon tapaustakaan” ymmärtävät. Siis hyväksyn sen, jos se otetaan pois lasten näkyviltä, mutta en kokonaiskieltoa.

Mutta homman nimi on tämä. Tintti on osa eurooppalaista kansanperintöä – mukaan lukien sarjan huonoimmat, ensimmäiset albumit. Ja tämä pätee etenkin Belgiassa, sarjan kotimaassa. Homman kieltäminen antaa etenkin keski-Euroopan äärioikeistolle Tintin tarjottimella uudeksi symboliksi. Samahan on käynyt Suomessakin. Ketään aikaisemmin loukkaamaton lakritispatukan tumma poika kun on kieltonsa jälkeen periytynyt radikaaliperussuomalaisten esitteisiin ja tarroihin (ja vessakirjoituksiin) nykypäivään asti. Natsisyytöksiin koko toisen maailmansodan jälkeisen elämänsä ajan vastailemaan joutunut Tintin luoja Hergé tuskin olisi halunnut menettää hahmoaan täysin silmittömän vihan ja sydämettömän julmuuden eteenpäin viemisen pelivälineeksi.

Ja kiistämätön faktahan on se, että sarja on toiselta, menneeltä aikakaudelta. Belgia yrittää vain kiillottaa omaa veristä kilpeään, jos se alkaa yrittää piilotella oman kolonialistisen taustansa aikaista yleistä viihdesarjakuvaa. Ei kukaan (varteen otettava) yritä määrätä Leni Riefenstahlin dokumenttielokuviakaan tuhottaviksi, koska ne tukevat natsi-ideologiaa. Ylipäätänsä todisteita siitä, miten ihmisiä on kohdeltu aikojen saatossa väärin on aika älytöntä tuhota. Vääryydethän piti muistaa, ei unohtaa, jottei niitä toistettaisi. Lisäksi moni klassinen kirja koskettaa kolonialismia tavalla tai toisella. On vain pieni askel Tintin kieltämisestä siihen, että kirjaroviot sauhuavat taas, kun Pimeyden sydän, Robinson Crusoe ja Jules Vernen koko tuotanto palavat savuna ilmaan.

Itseäni erityisesti kiinnostaa Tintti Kongossa -albumissa lähinnä se, miten sen umpimielisestä ja sangen typerästä suoraviivaisesta seikkailusta kehityttiin niin monitasoisiin ja maailmoja syleileviin albumeihin (vaikka myöhemmissäkin on aika lailla etnisiä stereotyyppejä). Siksi minua onkin aina kiusannut se, että monet alkupään albumit on piirretty myöhemmin uudestaan, mukaan lukien Tintti Kongossa. Oikea ratkaisu tässä olisikin se, että kaikki Tintit julkaistaisiin alkuperäisissä asuissaan mukana essee maailman tilasta niiden tekoaikaan ja sitä, miten Tintti belgialaisen lehtimiehen näkökulmasta sitä heijastaa. Tuskin lapset tästä yhtä kiinnostuneita olisivat, kuin ohuista ja värikkäistä uudelleenpiirretyistä albumeista.

Tintti Kongossa ei lopulta ole mikään häijy sarjakuva. Alentava se kyllä on. Mutta se on lähinnä tuon ajan kuvan syytä, kuten todettu. Mielestäni Tintin sanoma laajemmalti katsoen on kuitenkin rauhanomainen rinnakkaiselo kaikkien kanssa eroista huolimatta, vähän kuten Asterixissakin. Jos näin ei ole, niin murrskatkoon väkipyörrä kalloni.

Loppu tuli, turskatti.

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): Sarjakuvat, Uutiset ja politiikka Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Tintti ja poliittinen korrektius

  1. luihustereo sanoo:

    Hieno teksti. Samoilla linjoilla menen. Jotenkin osaa kyllä hämmentää, kuinka näissä suvaitsevaisuuden putsausoperaatioissa ei osata ollenkaan nähdä teosten historiallista kontekstia. On se historian mieleiseksi pimppaaminen aika arveluttavaa puuhaa, jos vähän katsahtaa korruptiohallintoihin päin.Vähän sama kuin oli joskus nimettömällä ala-asteella (tai oliko vielä kansakouluaikaa) näitä kirjaintauluja, jossa oli kirjain ja kyseisellä kirjaimella alkava kuva. N niin kuin neekeri (muistaakseni kilpajuoksija, että taisi olla olympialaiset tai vastaavat, joista kansa saattoi töllätä kyseisiä etnisiä edustajia). Ei se rasistinen ollut, naiivi lähinnä. En tällä tarkoita, että saisin mennä sormella osoittaen huutamaan jokaiselle etniselle kummallisuudelle, koska se niinku on mun sananvapaus. Mutta toinen pöljä ääripää on se, että mennään grillaan kaikki nämä N-kirjaintaulut (ja afrikantähdet, lakupaperit, vanhat veikkausmainokset ja niin edes) ja väitetään, ettei niitä ole koskaan ollutkaan. Ainahan met olemma olleet niin suvaitsevaisia ai että.

  2. Paavo sanoo:

    Hm, historiahan ei ole mikään yleisesti pätevä konsepti, vaan se on aina näkökulma. Mutta sitä enemmän itseäni ärsyttää se, jos sitä yritetään silotella jotenkin puhtaampaan suuntaan moisissa pikkuasioissakin. Lieni kuitenkin syytä koulussa päivittää nuo tuoreemmiksikin. Miksiköhän muuten Agatha Christien kirja tunnetaan nykyään nimellä …Eikä yksikään pelastunut, mutta elokuva Pekka ja Pätkä neekereinä näytetään yhä säännöllisesti eläkeläisten parhaaseen katseluaikaan, puoli kolmelta arki-iltapäivisin omalla nimellään? Kaksinaismoralismi ärsyttää myöskin.Hyvä, että palailit tänne vielä kommentoimaan. Huoli heräsi, että kommentoiko tässä tyhjille seinille nyt, kun Blogger on niellyt lukijakunnan.

  3. Paluuviite: Lehtimies Tintin seikkailuita: Tintti Kongossa ja Tintti Amerikoissa | Ahvenaario

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s