Mäkelä: Neiti Brander / Emil ja Sofi

makela92

Tänään vietetään Helsinki-päivää, ja eräs tiukiten Helsinkiin juurtuneista sarjakuvantekijöistä on eittämättä Timo Mäkelä. Vastikään Sarjakuva-Finlandia -ehdokkaanakin ollut pitkän linjan tekijä tunnetaan pikkutarkkaan yksityiskohtia ja historiallisia faktoja yhdistelevistä sarjakuvistaan. Tässä tekstissä katsastuksessa on juuri tuo palkintoehdokas, Neiti Brander, sekä aiempi Emil ja Sofi – Yhden yön muisto kesältä 1909, joka myöskin vie menneen ajan Helsinkiin.

Historiallista tarkkuutta hakevassa sarjakuvassa on hieman se vaara, että siitä tulee museoesitteen kaltainen. Empiirisen tutkimuksen perusteella tiedän, että Neiti Branderia myydäänkin aika avoimesti Helsingin kaupungin taidemuseoiden myymälöissä. Keskushenkilö on historiallisia valokuvia Helsingistä 1900-20 -luvuilla ottanut Signe Brander, jonka kuvia varmasti muutenkin näkee kaupungin historiaa kartoittavissa paikoissa.

makela95

Vaikka kyseessä on elämänkertasarjakuva, se käy elämän pääpiirteet nopeasti ja siinä keskiössä on se hetki, kun Signe keksi, juuri miten hänen kannattaa ohjata valokuvaustyötään ja ottaa haltuun tilanteet, joita on kuvaamassa. Hänestä tuli teatteriohjaajan kaltainen näkymän manipuloija. Hieman sarjakuva onnistuu kommentoimaan myös naisen asemaa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten ja kuinka poikkeuksellista Branderin omapäisyys aikanaan oli.

makela91

Miesten hämmentäminen on Signen leipälaji.

En tiedä, oliko hänellä todella tavoitteena tehdä zeitgeistia varten juuri tuon hetken kuvia, mutta sarjakuvassa tämä ajatus on hänen päähänsä iskostettu. Brander kuvasi pyykkäreitä, korttelipoliiseja, katupoikia ja muita näkymiä, jotka ovat sittemmin Helsingistä kadonneet.

makela93

Kaunis vesiväriväritys syventää kaupunkikuvaa.

Branderin ihailussa näkyy myös Mäkelän kanta tilan ja ajan kuvaukseen, mikä on enemmän kuvataiteellinen kuin realistinen. Hän uskoo, että kiinnostavammat ja aikaa kestävämmät näkymät saadaan aikaan tulkinnalla kuin todellisuutta toisintamalla, vaikkakin hän itse toisintaa katunäkymiä, valokuvia ja aikalaistaidetta usein sellaisenaan ja myös muuten vain sarjakuvan osana.

makela1

Tätä taidepuolta kuvastaa impressionistisempi Emil ja Sofi, joka vie juuri 1900-luvun alun kuvataiteen maailmaan ja kuvaa tietynlaista kolmiodraamaa rakastavaisten ja mallinaan ja muusanaan Sofia pitävän maalaarin välillä. Mäkelällä on hyvin tunnistettava siveltimenjälki, jota hän hyödyntää erityisen hyvin tässä teoksessaan. Erityisesti öiset katunäkymät varjostuksineen ovat aika mieleenpainuvia näkyjä sarjakuvan maailmassa.

makela6

Hieman opuksen mukana pääsee myös historiakierrokselle Helsingin nähtävyyksiin.

Öisten katujen ja satama-altaiden lisäksi sarjakuvan näkymissä keskiössä ovat romanttiset piilopaikat, patsaiden juuret, puistopaikat ja etenkin taiteilija-ateljeet, joiden sisustukseen ja kalustukseen on erityisen tarkkaan painostettu. Traaginen rakkaustarina jää hieman ohueksi, ehkä koska lopulta hahmot ovat aika yksipuoleisia, vaikka heissäkin tiettyä äkkijyrkkää käännöstä näkeekin.

makela4

Triptyykki hahmojen ongelmia.

Mäkelä osaa tarvittaessa myös tarinankerronnan, mutta hänen pitemmissä kirjoissaan se on aika toissijainen aihe, ja tärkeämpää ovat tunnelmat, pinnanalaiset tunteet ja mielikuvat. Tässä aiheessa Emil ja Sofi toimii töksähtelevää Neiti Branderia paremmin. Helsingin katujen historia selvästi toimii sitten hänen omana muusanaan ja kaupungin historiasta tuntuu löytyvän alati häntä kiehtovia aihelmia ja juonenlankoja, joita purkamalla hän voi toteuttaa taiteensa tavoitteita.

makela3

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): art, helsinki, historia, Ihmissuhteet, kaupunki, Kotimaisia, rakkaus, Sarjakuvat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s