Jos tarkkaan seurasitte joulukuista Piko & Fantasio -joulukalenteria, saatoitte havaita että minulta jäi yksi André Franquinin albumi arvostelematta. Oikeastaan kyse oli laskutavan ongelmasta, mutta kun havaitsin että yksi jäisi yli, tein ainakin sen korjausliikkeen että valitsin, mikä albumi se olisi. Ja otin albumin Jättiläinen jäätiköltä ihan koska siinä on oleellisessa osassa muna ja sen voi siis tuoda esille pääsiäisen yhteydessä.

Tässä sarjassa on myös yllättävän paljon väkivaltaa, erityisesti karahkalla hakkaamista.
Albumi sopii kuitenkin muillakin tavoin artikkelisarjan huipennukseksi, sillä se on Franquinin anarkistisimpia ja vauhdikkaimpia tarinoita. Satiirikin nostelee päätään aika ajoin. Kyseessä on taatusti parasta, mitä sarjakuvalla oli tarjota vuonna 1960.
Kyseisessä tarinassa siis Sieninevan kreivi löytää Etelänavalta muinaisen dinosauruksen munan ja alkaa hautoa sitä kotikartanossaan. Tieteellistä läpimurtoa saapuu todistamaan myös joukko muita tutkijoita sekä tietysti lehtimiehet Piko ja Fantasio. Jälkimmäisten mukana tulee myös Marsupilami, josta on kokeen onnistumisen kannalta lähinnä harmia.

Ethän leiki munilla, vaikka ne olisivat kuinka isoja. (No niin, nyt se yksi pakollinen on hoidettu tämän vuoden osalta)
Kuoriutunut dinosaurusvauva saa nimittäin yliannoksen kasvuhormonia ja kohoaa pilvenpiirtäjän kokoiseksi yhdessä yössä. Tämän jälkeen kasvissyöjä talsii kohti Sieninevan kylää, aiheuttaen Godzillankommelluksia pitkin poikin. Jälkimmäinen osuus lienee ottanut vaikutteita Arthur Conan Doylen kirjasta Kadonnut maailma ja siitä tehdyistä vanhoista elokuvaversioista. On silti jotenkin virkistävää nähdä dinosauruksen pistävän päreiksi pienen kyläpahasen eikä aina niitä maailman suurkaupunkeja.

Tyhjä tynnyri tuntuukin usein olevan päätöksenteon taustalla.
Fantasio on pääosan tarinasta passiivinen flunssapotilas, Piko on vähän aktiivisempi toimija, mutta onhan se aika selvää että tässä vaiheessa Franquin teki mieluummin tarinoita, joiden päähenkilönä on Sieninevan kreivi. Hauskana pienenä sivujuonteena tämä kiusaa jatkuvasti itäeurooppalaisen oloista fyysikkoa, joka pyörittelee kaavoja päässään. Kun tämä tulee vahingossa dinosauruksen hotkaisemaksi, paljastuu tälle halveksuvalle toiminnalle myös pätevä syy. Tutkijan aika karu kohtalo heijastaa jo hieman Franquinin asenteita, jotka pääsivät kukkimaan Mustissa sivuissa.

Fyysikko vaikutti selvinneen hengissä Paniikki Atlantilla -tarinan perusteella. Tai sitten se sijoittuu aikaan ennen tätä?
Myös poliitikot ja eturyhmien edustajat saavat täyslaidallisen albumin mittaan. Sieninevan pormestaria ja tämän patsasta nöyryytetään useaan otteeseen, ja tämän palopuhetta lopussa ei voi nauramatta lukea. Dinosaurusongelma puolestaan ei ota ratketakseen koska ratkaisukeinoista lähtevät eläinten ja vanhojen rakennusten suojelijat kinastelemaan keskenään, puhumattakaan poliisista ja armeijasta. Samaan aikaan dino itse on varsin leppoisa veijari, jota ei hevillä hätkäytetä. Marsupilami yksin keksii keinon kellistää senkin puhtaasti sitkeydellään.

Tuntuu että progressiivisilla on edelleen sama meno.
Jättiläinen jäätiköllä on eräs Franquinin Piko ja Fantasio -uran huippukohtia. Bonustarinana nähdään myös Koe, joka muuttui painajaiseksi, joka nähtiin myös Zorbul-tarinat -kirjassa aikanaan. Kreivin pimeä puoli pääsee siinä kunnolla kukkimaan. Minä sanon teille BUU! Neljä Spipiä!
Koska olen nyt kaikki hänen albuminsa arvostellut, voisin Lucky Lukejen tapaan tehdä niistä jonkin rankingin.
10. Buddhan vanki
9. Zorbulin varjo
8. Kultainen naamio
7. Marsupilamin perhe
6. Pienoismallit
5. SOS… Bretzelburg kutsuu
4. Taistelu perinnöstä
3. Jättiläinen jäätiköltä
2. Palombian diktaattori
1. Z niin kuin Zorbul