Piko & Fantasio -joulukalenteri: Luukku 14

pf_atlantillla2

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut -sarjassa varmasti kiinnostavin sarjaa uudelleen tulkitsemaan tuotu käsikirjoittaja on Lewis Trondheim (mm. Maggy Garrisson), jolle luulisi sarjan sopivan kuin nakutettu. Piirtäjäparina hänellä on Fabrice Parme ja seikkailu on 2010 julkaistu Paniikki Atlantilla.

Trondheim kyllä pelaa vahvuuksillaan. Kannestakin jo näkee, että hän tasapainottelee isoa määrää hahmoja, suurin osa uusia luomuksia, eli myös monia pieniä juonia jotka kaikki liittyvät luontevasti kokonaisuuteen. Trondheimin taito on myös tehdä seikkailusarjakuvien sankareista arkisia puurtajia, joilla on hyvin tavanomaisia ongelmia ja pulmia ratkottavana isojen kuvioiden lomassa. Tämä on tuttu lähestymistapa Garrissonin lisäksi erityisesti mainiosta Jussi Jänis -sarjasta.

pf_atlantilla1

Tässä sarjassa Fantasio on selkeästi kalju.

Piko on jälleen pikkolopoika ja mokailun seurauksena hän hakee vuorotteluvaihtelua Moustique-hotellin sijaan ökyrikkaiden Atlantin-risteilyltä. Paikalla on myös Fantasio, joka pyrkii saamaan skuupin suositun tähtösen uudesta poikaystävästä, sekä sattumalta laivalla lomaileva Sieninevan kreivi. Vai onko kreivi sattumalta paikalla vai tarvitaanko hänen tieteellistä osaamistaan johonkin? Huolta aiheuttaa vastaavan laivan aiempi katoaminen, johon liittyvät syyt saattavat johtua laivalle rakennetusta tekniikasta.

pf_atlantilla6

Albumi on selvästi sijoitettu 50- ja 60-lukujen retrofuturistiseen ympäristöön, eli toisin sanoen se kuuluu ajallisesti André Franquinin tarinoiden lomaan. Eräs kiinnostava vanha tuttu sivuhahmo (albumista, jota en vielä ole käsitellyt) myös tuodaan loppuvaiheessa mukaan.

pf_atlantilla4

Sanaton kerronta toimii paikoittain varsin mainiosti.

Tähän liittyy osittain myös albumin heikko puoli, eli Parmen kuvitus. Siinä on samaa retrominimalismista ponnistavaa jälkeä, jota ollaan nähty viimeiset 20 vuotta animaatiosarjoissa. Mutta myös viimeisen 20 vuoden aikana ovat tietokoneiden myötä animaatioiden kustannukset tippuneet ja halvimmillaan ne tehdään kankeina Flash-animaatioina. Parmen jälki muistuttaa tällaista. Hahmoilla ei juuri tunnu olevan painoa tai syvyyttä, ne näyttävät vähän kuin liukuvan ruuduilla, ja vaikka heistä yritetään tehdä ilmeikkäitä, jotenkin olemus on todella halvan oloinen.

pf_atlantilla5

Trondheimin käsikirjoitus ei ole ehkä hänen vahvimpia luomuksiaan, mutta se viihdyttää ja huvittaa kyllä. Hahmot on hyvin tyypitelty ja heillä on omia pieniä kaariaan.Rivien välistä voi lukea kaikennäköistä pieniä kiinnostavia huomioita Pikon ja Fantasion maailmasta.

pf_atlantilla3

Miksi Pikoa näyttää näin huolettavan tai suututtavan Fantasion suosio naisten parissa?

Seikkailu ei myöskään tavoittele mitään kamalan isoja kuvioita, vaan panokset ovat vain parin valtamerilaivan kohtalot keskellä Atlanttia, mikä riittää varsin hyvin. Sarjakuva on varsin hyvä, mutta harmi kyllä sillä olisi ollut mahdollisuus olla myös aivan täysin brilliantti.

spip3

 

 

Mainokset

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): belgium, fantasia, Huumori, Komedia, Piko ja Fantasio, Sarjakuvat, seikkailu Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s