Piko & Fantasio -joulukalenteri: Luukku 1

pf_velho1

Vastoin yleistä järkeä, sorruin taas päättämään tehdä joulukalenterin tänä vuonna. On nimittäin niin, että vaikka olen tehnyt artikkelit tämän vuoden pyöreitä vuosia täyttävistä sankareista Teräsmiehestä, Mikki Hiirestä ja Smurffeista, on myös eräs merkittävä hahmo jäänyt vaille huomiotani. Kyseessä on tietenkin Piko eli Spirou, joka ilmaantui maailmaan 80 vuotta sitten vuonna 1938 Robert Velterin kynästä.

Ja Piko tosiaan jää turhan vähälle huomiolle Suomessa. Sillä vaikka Pikon ja Fantasion seikkailuita on julkaistu aika kiitettävä määrä ja yhä tulee lisää, on näissä se huolestuttava piirre että monista klassisimmista tarinoista puuttuu uusintapainokset ja 20-30 vuotta vanhat kirjaston kappaleet alkavat olla jo aivan riekaleisia. Ja klassisilla tarinoilla tarkoitan tietenkin André Franquinin tekemiä tarinoita (1924-1997).

pf_velho3

s_velhoJoten ensimmäisestä luukusta paljastuukin Franquinin ensimmäinen varsinainen albumi, Sieninevan velho, joka julkaistiin alun perin nimellä Il y an sorcier á Champignac vuonna 1951. Aiemmin tein tekstin albumista Taistelu perinnöstä, jossa esiintyi ensimmäisen kerran Marsupilami. Jos se on Franquinin merkittävin uusi hahmo Pikon ja Fantasion maailmaan, niin tässä albumissa ensimmäisen kerran tavattava Sieninevan kreivi on sitten hyvä kakkonen.

pf_velho5

Ja oikeastaan vielä merkittävämmin, tarinassa esiintyy ensimmäistä kertaa Sieninevan kylä, josta monet Franquinin parhaat tarinat lähtevät käyntiin. Piko ja Fantasio ovat brysseliläisiä toimittajia, mutta jotenkin idyllisestä maaseutupitäjässä vieraillessa kumpusi varmasti eniten erikoisia juttuaiheita. Kylä on kuin moderni Asterixin kylä, sillä sitä asuttavat myös varsin värikkäät ja torailevat asukkaat, etunenässä pömpöösi pormestari.

Lomalle tulevat Piko ja Fantasio havaitsevat outoja Sieninevan kylässä. Siat ovat sinisiä ja pilkullisia, lehmät vanhenevat silmänräpäyksessä ja jättimäisiä olentoja näkyy yön pimeydessä. Pelokkaat ja taikauskoiset paikalliset syyttävät asiasta velhoa, joksi syytetään alueelle asettautunutta romania. Mutta hyväsydäminen Piko ei usko rasistisia syytöksiä. Kun Fantasio sitten katoaa, on hänen selvitettävä, kuka todellisuudessa outoja kokeita tekeekään.

pf_velho2

Franquin luo varjojen avulla todella väkevää ja aavemaista tunnelmaa.

Pikon ja Fantasion seikkailuita vääjäämättä verrataan Tinttiin, ja lienee aika ilmeistä että Franquin otti Hergén jo pitkälle edenneestä sarjasta mallia alkaessaan muotoilla muilta perimäänsä Pikon ja Fantasion maailmaa uuteen muotoon. Mutta Hergé ei vielä tuossa vaiheessa ollut juuri kiinnostunut Moulinsartin ympäristöstä ja antanut hahmojen viettää siellä aikaansa. Uskoisin, että myöhemmät Castafioren korujen kaltaiset tarinat ovat vastavuoroisesti velkaa Franquinin maanläheisyydelle.

Ja tästä maanläheisyydestä ponnahtaa tietysti myös Franquinin suuri farssin taju, kyky viedä tarinat loogisesti yhä poskettomimpiin tilanteisiin. Sieninevan velhossa näkyy vielä alkupään albumien kaksijakoisuus. Jos ensimmäinen osa on vetävä mysteeri, niin jälkimmäisen osan rikostarinassa sitten päästään irroittelemaan hullun tieteen avulla. Molemmista saadaan nyhdettyä parhaat puolet, eikä venytetä juttua turhan päiten.

pf_velho4

Nyt saattaa seurata vielä spoileri, mutta sarjaa tuntevat varmasti arvaavat että syypää sekoiluun on Sieninevan kreivin kummalliset kokeet sienten parissa. Franquin selvästi oli viehättynyt 50-luvun tieteen mahdollisuuksista ja uskoi, että sitä veisivät eteenpäin vähän höyrähtäneet mutta pohjimmiltaan hyväntahtoiset tyypit.

Sympaattinen kreivi on sarjakuvien keksijöiden parhaimmistoa, mies joka uskaltaa keksintöihinsä luottaen vaikka ottaa mittaa raskaan sarjan nyrkkeilyn mestarista. Ja nimen omaan Franquin osasi käsitellä häntä parhaiten, kuin pikkulapsena kemistisettinsä parissa. Myöhemmillä tekijöillä hahmosta tuli liian vakavamielinen perustiedemies.

spip3

 

Mainokset

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): belgium, fantasia, Huumori, Mainstream, mysteeri, Piko ja Fantasio, Sarjakuvat, seikkailu Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Piko & Fantasio -joulukalenteri: Luukku 1

  1. Kotiseutu sanoo:

    Minä olen aina pitänyt Pikoa ja Fantasiota brysseliläisinä, en pariisilaisina.

  2. Sieninevan kylän Champignac-en-Cambrousse -nimen suffiksi viittaa Etelä-Ranskaan, mutta onhan tuo selvästi Pohjois-Ranskassa tai Belgiassa.

  3. Pormestariin viitataan alkukielellä sanalla préfet, joka on ranskalainen nimitys pormestarille. Belgiassa hän olisi bourgmeistre. Konstaapeli Uolevilla on taas belgialaisen poliisin univormu.

  4. Paluuviite: Piko & Fantasio -joulukalenteri: Luukku 2 | Ahvenaario

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s