Liu & Takeda: Monstress

monstress1

Loppukesästä Worldconin aikaan tein mentaalisen lupauksen, että kirjoittaisin parhaan sarjan Hugo-voittajasta vielä tekstin, mikäli kyseessä ei olisi The Vision. En olisi uskonut Monstress-01Marjorie Liun ja Sana Takedan Monstressin voittoon, vaikka ei se nyt huono valintakaan ole. Se on kuitenkin ainakin henkilökohtaisesti ollut luettavana haastavampi kuin muut ehdolla olleet teokset. En ole ihan varma, pidänkö sarjasta vai en.

Monstress on siis monimutkaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva, vahvoilla kauhumausteilla ryyditetty sarja. Siinä seurataan ”puolisutta” Maikaa, jonka toinen käsi on korvattu verenhimoisella demonilla, joka pakottaa hänet tappamaan. Maikaa on kohdeltu koko elämänsä ajan kaltoin, ja hän on matkalla kostamaan menehtyneen äitinsä kuoleman.

Jotta sarja ei ole ihan turhan synkistelyä, tarjoaa se myös varsin yllättävääkin pehmennystä. Maikan seuraan liittyy orjuudesta vapautettu pieni kettutyttö Kippa sekä sarkastinen maaginen kaksihäntäinen kissa Nekomancer. Monstressin maailmassa puoliksi ja kokonaan eläimet hahmot elävät ja puhua pölöttävät ihan normaalisti. Jostain syystä tähän ei ole lainkaan yhtä helppo tottua kuin esimerkiksi Sagan suhteen. Johtuuko se päällisin puolin ”realistisemmasta” taiteesta vai mistä?

monstress3

Yhtä lailla sarjakuva ottaa suuria teemoja vapaasta tahdosta, ennakkoluuloista, rasismista, orjuudesta ja etenkin naisen asemasta. Vaikka Monstressin maailma on päällisin puolin matriarkaalinen, joutuvat huonoon aikaan huonossa paikassa olevat naiset käytännössä silti herkästi kaltoin kohdelluksi, etenkin jos sattuvat kuulumaan vääränlaiseen lajiin.

monstress2

Iso osa tarinaa ovat myös lovecraftmäiset vanhat jumalat, joiden keskinäinen koitos on pannut monia maailmassa vaikuttavia pyöriä pyörimään. Tarinan laajassa mytologiassa on myös paljon elementtejä erilaisista Aasian vanhoista uskonnoista ja niiden jumalhahmoista. Maailman historia on tarkkaan mietitty ja kartoitettu. Iso ongelma onkin, että syystä tai toisesta en oikein jaksa uppoutua siihen. Mytologia tuntuu turhan laskelmoidulta ja jumalolentojen de facto -tasolla toimiva olemassaolo jotenkin vähentää rajusti niihin liittyvää mystiikkaa ja siten kiinnostusta.

Monstress-02

monstress04Monstressin pikkutarkka ja aivan upea manga- ja puupiirrosvaikutteinen taide on sen paras puoli. Myös omalaatuinen väritys käyttää valoefektejä hienolla tavalla hyväkseen. Kun tarina hakee taustoitusta, lukija pysyy virkeänä katsoen samalla miten upeita maisemia tai sähäkkää toimintaa Sana Takeda onnistuu luomaan. Kaikki sarjakuvan väkivalta on tuskallista ja hirvittävää, ja sillä on raskaat seuraukset. Synkkä varjo seuraa Maikaa ja tarttuu helposti myös hänen ympärillään oleviin.

Muutoinkin hahmot on tarkkaan kirjoitettu ja heillä on kullakin omat heikkoutensa ja puheenpartensa. Vaikka sarjan lempeämmät, mangamaiset sävyt tuovat siihen maukasta vaihtelua, silti tuntuu että jokin iso elementti ei sarjassa aivan ole kohdallaan. Kenties sarja vaatii jonkin aikaa käynnistyäkseen kunnolla, sillä monet lupaavat elementit eivät ole aivan lunastaneet vielä itseään. Tästä on lupausta, sillä toinen kokoelma toimii jo paljon sujuvammin kuin synkkyydellä mässäilyyn ajoittain vajoava ensiosa.

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): American, animals, fantasia, kauhu, Mainstream, Sarjakuvat, seikkailu, Toiminta Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s