Meltio: Pedot

em_pedot2

Tänään vietetään kansainvälistä eläinten päivää. Koska päivä on kuitenkin meille ihmisille suunnattu, pitäisi sen ehkä ennemmin olla ihmisten ja eläinten välisen suhteen päivä. Siinä asiassa nimittäin olisi vielä paljon petrattavaa.

PEDOT-isoEeva Meltion sarjakuva Pedot katsastaa juuri näihin erilaisiin suhteisiin, jotka meillä on luontokappaleisiin. Useammassa lyhyessä tarinassa erilaiset luonnon ääressä olevat ihmiset joutuvat katsomaan siinä itseään ja omaa elämäänsä uusin silmin eläinten vuorovaikutuksen ansiosta tai vuoksi.

Meltion piirrosjälki muistuttaa minua hieman Hanneriina Moisseisesta, sillä molemmilla on taipumus tehdä lyijykynäjälkeä, joka on kuitenkin loppuunsa hiottua ja mietittyä. Näitä piirroksia ei tussilla voisi parantaa, vaan utuinen tunnelma loihtii impressionistisia hetken kuvia, ajan ja paikan tuntumaa. Meltiolla on tosin hieman karrikoidumpia hahmoja, jotka muistuttavat myös Christer Nuutisen ja Juho Maurisen jälkeä. Oma virheeni oli olettaa myös Meltion sarjakuvan sisällön olevan yhtä stydiä kuin Moisseisen päätöissä.

em_pedot1

em_pedot4Meltion lähestymistapa on nimittäin enemmän low fantasy -tavalla maaginen kuin karun realistinen. Jutuissa saattaa esiintyä puhuvia jäniksenpoikia tai myyttisiä vedenneitoja, jotka ovat nahkansa luoneita hylkeitä.

Sarjakuvaa kantaa lisäksi tietty äkkiväärä huumorintaju. Useimmissa jutuissa on pohjimmiltaan kyse vähän synkeistä ihmiskohtaloista, mutta niihin liittyy tiettyä tilannekomiikkaa ja Meltio maustaa jutut lisäksi vielä mustalla huumorilla. Puhetta on erittäin vähän, mutta jokainen dialoginpätkä on merkityksellinen.

em_pedot5

Seppoa vaaditaan monogamiseen omistaja-eläin -suhteeseen.

Sanooko Pedot sitten jotain oleellista ihmisten luontosuhteesta? Suhtautumistamme eläimiin määrittää se, että ne ajatellaan yleensä meistä erillisiksi, ”toisiksi”. Monessa jutussa toistuu teema, jossa toiseus muuntautuukin samankaltaisuudeksi. Eläin aletaankin nähdä jollain tavalla omana vertaisena. Mutta ihminen on tunnetusti ihmiselle susi. Tämä näkökulman vaihdos ei tarkoita, etteikö ihminen voisi edelleen olla kaunainen ja omaa itsekästä etuaan ajava. Eläimet saattavat joutua kärsimään joka tapauksessa.

em_pedot6

Kuitenkin mukana on tiettyä ulkopuolista ihmettelyä ja naiiviutta pelaavat sarjakuvan hyväksi. Jo lapsille opetetaan ihmisen suhdetta luontoon, mutta kenties uudet sukupolvet kykenisivät miettiä lempeämminkin muita luontokappaleita.

em_pedot7

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): animals, fantasia, Komedia, Kotimaisia, Sarjakuvat, satiiri Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s