Maroh: Blue is the Warmest Color

 

Blue1

Blue-Is-the-Warmest-ColorSarjakuvien kanssa harvemmin käy niin, että vaatimaton sarjis adaptoidaan hienoksi elokuvaksi. A History of Violence on eräs esimerkki tästä. Olen rehellinen ja totean, että mielestäni pohjalla ollut sarjakuva Blue is the Warmest Color, josta muokattiin Cannesin festivaalin voittanut eepos Adélen elämä, osat 1 ja 2, ei myöskään ole hirveän ihmeellinen. Elokuvasta sen sijaan tuli upea.

Sarjakuvan kehyskertomuksessa nuori nainen nimeltä Emma poikkeaa rakastettunsa Clementinen lapsuuskodin huoneeseen, josta löytää tämän teini-iän päiväkirjan. Surun murtamana hän alkaa lukea.

18127184._SX540_.png

Nuori Clementine on epävarma ja kokeilee ensi askeliaan seurustelussa poikien kanssa. Hänen silmänsä nappaa kuitenkin sinitukkainen Emma leveine hymyineen. Heräävät lesbotunteet synnyttävät vaikeuksia koulussa, kotielämässä ja muutenkin sosiaalisesti. Lopulta naiset kuitenkin saavat toisensa. Kunnes siirrytään ajassa eteenpäin hetkeen, jolloin heidän välisensä suhde alkaa rakoilla ja päätyy hajoamispisteeseen.

Piirtäjä-kirjoittaja Julie Maroh kuitenkin asettaa jo sarjakuvassa paljon toimivia elementtejä, jotka tosin tuntuvat pelaavan yhdessä paremmin yhteen elokuvassa. Mutta keskenään teoksilla on jo hieman erilaiset lähtökohdat. Sarjakuva on ensisijaisesti tragedia, murheellinen vyyhti, jota käydään läpi takaumissa. Elokuva puolestaan on kasvukertomus, tarina rakkaudesta, joka ehkä päättyy onnettomasti, mutta vie päähenkilön elämässä aimo harppauksen eteenpäin.

blue_0

Koska kyseessä ovat LGBTIA -aiheet, on teoksia arvottaessa aiheellista kysyä, kummalla lähtökohdalla on enemmän merkitystä lukijakuntansa kannalta. Sarjakuva osaa ehkä ottaa enemmän kantaa tosimaailman homonuorten vaikeuksiin ja maailman karuun kohteluun. Vaikka sarjassa koetaan runsaasti onnen hetkiäkin, on sen värimaailma kuitenkin koko ajan likaisen harmaa, kuin muistuttaakseen lukijaa että kurjuutta sitä kuitenkin on aina luvassa.

SPOILERI TULOSSA

Liika synkistely myös on vaarassa romantisoida sarjakuvan lopussa tapahtuvaa kuolemaa. Erokuvioon liittyy ”kyllä sinä sitten kadut kun olen poissa” -ajattelutapa on halpa tapa antaa henkilöhahmoille sympatiaa, ja johtaa helposti ajattelutapaan joka ajaa homonuoria suhteettoman alttiiksi tekemään itsemurhia. Kun sarja yrittää olla kypsä, se sen sijaan lipsahtaa infantilismiin. Ainakin elokuvantekijät tekivät viisaan päätöksen antaessa epävarman tulevaisuuden joukkoon kuitenkin vielä aimo annoksen lohtua.

SPOILERI PÄÄTTYY

blueWarm_05

Vaikka synkistely ei olekaan makuuni, on sarjakuvassa silti runsain mitoin suositeltavaa.Teoksen sanattomat hetket, kaipaus, himo ja korventava rakkaus paistavat läpi. Myös sivuhahmot on tyypitelty hyvin, kuitenkaan etteivät he vie liikaa parrasvaloa keskeiseltä romanssilta, jota kehitetään pikku hiljaa.

Harmaalla värillä saa kuitenkin aikaan varsin erilaisia tunnelmia, joita lukija osaa lukea lähinnä hahmojen ilmeikkäiden kasvojen kautta. Yksityiskohdat ja tilan tuntu on saatu toimimaan varsin pienissäkin ruuduissa ja myös niiden rytmitys toimii elokuvamaiseen tapaan. Liikkeissä on energiaa ja hahmojen kehon kieli toimii yhtä luettavasti kuin kasvotkin.

Teoksesta ei voi väittää, etteikö Maroh osaa valitsemansa tyylin suvereenisti, tuntuu vain että tyyli palvelisi ehkä jotain muuta tarinaa hieman paremmin kuin lopulta hieman naiivia Julia ja Julia -kertomusta.

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): france, Ihmissuhteet, Kasvutarina, LGBTI, Sarjakuvat Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s