McGuire: Here

here1

Sarjakuvalla taidemuotona voidaan sanoa olevan melko ainutlaatuinen suhde ajan ja paikan kuvaamiseen. Ruutujen välissä voidaan nähdä miljoonien vuosien aikaharppauksia tai siirtymiä aivan toisiin galakseihin. hereRichard McGuiren (1957-) Here kuitenkin käsittelee vain yhtä ja ainutta paikkaa. Se vie silti aivan huikealle matkalle.

Arkisen oloinen olohuone nykypäivänä. Se oli olohuone myös 20 vuotta sitten. Ja 50 vuotta sitten. Mutta 200 vuotta sitten paikalla saattoi seistä eri rakennus. Ja 1000 vuotta sitten koko alue oli silkkaa metsikköä.

Olohuoneessa elämät risteävät. Staattiselle sivutaitolle klupsahtelee eri kokoisia aikakuplia, joista saamme pieniä katkelmia elämistä, joita olohuoneessa on ennen eletty. Tietyt asiat toistuvat vuodesta toiseen. Joulu. Uuden perheenjäsenen syntymä. Lastenkutsut. Elämän ehtoopuolen sairastuminen. Alussa lukija yrittää vanhan tottumuksen voimasta parsia kokoon erilaisia narratiiveja siitä, mitä talon asukkien elämässä on tapahtunut. Mutta se ei ole oikea tarina, jota tässä sarjakuvassa kerrotaan, vain silkka impressio jostakin muusta.

here3

Pahoittelen kuvan laatua, mutta tämän kirjan osalta on vain pakko näyttää koko aukeama, vaikka valo ja varjot siinä näkyisivätkin.

Mitä edemmäksi kirja etenee, sitä villimmin olohuoneen aikakuplat heittelevät. Joskus muinoin, kun talon tilalla oli vielä luontoa, paikalle sattui kaksi luonnonkansan rakastavaista. Mutta miljoonia vuosia aiemmin ei paikalla ollut heitäkään. Tai sitten voidaan poiketa myös tulevaisuuteen. Parin kymmenen vuoden päästä paikalla on yhä olohuone. Mutta kun mennään edemmäs, tuleekin tilalle jotain muuta. Kenties selitetään jopa erikoinen kerrontamuoto, vaikka tuokin vastaus tuntuu toissijaiselta.

here2

Asioita rikkoutuu aina, mutta vain haukkumasanat muuttuvat.

McGuiren teos on taidesarjakuvaa isolla T:llä, mutta ei kuitenkaan mitenkään vaikeasti lähestyttävää sellaista. Jokainen lukija voi miettiä paikkaa, jossa istuu juuri tällä hetkellä, ja millaisia hetkiä juuri siinä pisteessä on nähty. Draamaa, romansseja, uudisraivausseikkailuja ja kauniita luonnonilmiöitä. Pieniä huomioita siihen, mitkä asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa ja mitkä ovat ikuisia ja universaaleja. Ja ajan rakenteen, syklien ja keskinäisriippuvuuden kuvausta. Stephen Hawkingkin saisi sarjakuvasta irti vaikka mitä.

here4

McGuiren jälki on yksinkertainen tarvittaessa, ja kameramaisen tarkka toisissa tilanteissa. Rajatulla perspektiivilläkin osaa kuitenkin luoda omanlaistaan kauneutta ja tuntuman siitä, miltä kussakin ajan tilanteessa tuntuu. Säästeliäs värien käyttö luo kullekin ajalle omanlaisensa tunnelman. Mukana on isojen aikasiirtymien lisäksi myös kotivideomaisia lyhyen hetken kuvauksia, jotka tuntuvat suurten muutosten rinnalla ihan yhtä merkittäviltä.

Here on sarjakuva, joka voisi olla myös interaktiivinen esitys. Mutta itse tunnen, että se tuo esille painetun muodon parhaat puolet. Sivuja voi lukija halutessaan lukea edestakaisin ja luoda oman kronologiansa sen kuvaamalle paikalle. Osiot keskustelevat toistensa kanssa, mutta ei ole tärkeää osata tilkitä piste A pisteeseen B. Tärkeintä on olla läsnä.

here5

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): American, art, Hall of Fame, muistot, Sarjakuvat, Taide Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: McGuire: Here

  1. Paluuviite: Heikkinen: Valotusaika | Ahvenaario

  2. Paluuviite: Mazzucchelli: Asterios Polyp | Ahvenaario

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s