Lucky Luke -joulukalenteri: Luukku 2

lucky_palkkio3

Lucky Luken piirtäjä Morris ei tunnetusti hirveästi välittänyt niistä lännenelokuvista, joita tuotettiin samaan aikaan, kun hänen sarjakuvansa oli suosituimmillaan. palkkionmetsastajaMyöskään vuonna 1972 suosiossa olleet kyynisemmät, pääosin Italiassa valmistetut postmodernit westernit jäivät hänellä kakkoseksi vanhan ajan sarjafilmien tieltä, jossa viisas hevonen vapautti cowboyn intiaanien kidutuspaalusta joka kerta.

Tuon vuoden Palkkionmetsästäjä (joka ilmestyi suomeksi 1975) tuo Lucky Luken tielle kuitenkin hyvin spagettiwesterneistä tutun oloisen hahmon. Ja ei ihmekään, Elliot Beltin ulkomuodon selvä esikuva on itse Lee van Cleef, näyttelijä joka oli jo mukana vanhan ajan elokuvissa usein kätyrihahmona, mutta joka nousi varsinaiseksi lännentähdeksi vasta italialaisen tuotannon – ja Sergio Leonen Vain muutaman dollarin tähden -elokuvan – jälkeen.

lucky_palkkio4

Lucky Lukessa ei käytetä kymmentä minuuttia ennen kaksintaistelua vastustajan mittailuun.

Sarjakuvan Belt on häikäilemättömän ahne palkkionmetsästäjä, joka myisi oman isoäitinsäkin palkkiorahojen vuoksi. Ympäröivän maailman halveksunta ei merkitse hänelle mitään – hän on siis yhtä kyyninen kuin spagettiwesterneiden maailmankuva yleensä. Kirkasotsaiselle Lucky Lukelle oikeus ja reiluus on tärkeämpää kuin kourallinen dollareita. Molemmat lähtevät selvittämään rikkaan hevostilallisen valio-orin katoamista, josta syytetään cheyenne-intiaaneja. Beltin metodit vievät pienen lännenkaupungin yhä lähemmäksi sotaa intiaanien kanssa.

lucky_palkkio2

Mitäpä intiaanien kuvaamisesta vielä sanoisi… tuo poppamies-maski -vitsi on ihan hupaisa.

Beltin pitkätakkisesta ja luihusta hahmosta huolimatta muut tarinan elementit ovatkin tuttuja jo vanhan ajan westerneistä, intiaaniheimosta lihavaan tilanomistajaan. Hevoset ovat myös tarinassa isossa osassa, Jolly Jumper vertaa itseään sekä vaunua vetäviin puhdasverikköihin kuin Beltin kauranahneeseen kaakkiin Wantediin. Kummankaan ura ei ole hänelle sopiva, vaikka sankarihevosena voi joutuakin yrittämään puremaan poikki liian vahvaa intiaanien nahkaköyttä.

lucky_palkkio

Vaikka lajitoverit saattavat olla häntä kohtaan vaikeita, Jolly näyttää myös selvästi, mitä mieltä on hevosten dissaamisesta.

Beltin hahmo tuo hieman sähäkkyyttä, mutta muuten kyseessä on melko tyypillinen Goscinny/Morris -ajan albumi. Ei huono, mutta heidän asteikollaan vain kahden Daltonin arvoinen.

daltons2

P.S. Joulukalenterissa on oltava jännitystä, joten se ei seuraa aivan tarkasti enää suomalaisten albumeiden julkaisujärjestystä. Mitähän on luvassa huomenna?

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): Huumori, Komedia, Lucky Luke, Mainstream, Sarjakuvat Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s