Odoi: Golgoti

golgoti3

Satiirinen Länsi-Afrikkalaisen valtion kehitystarina ghanalais-kenialaisesta näkökulmasta.

Afgolgotirikkalaista sarjakuvaa näkee varsin harvoin länsimaisten kustantamoiden julkaisulistoilla. Suomessa Like teki 90-luvun puolivälissä kulttuuriteon julkaisemalla albumin ghanalais-kenialaisen Frank Odoin (1948-2012) Golgoti-sarjakuvan kahdesta ensimmäisestä osasta.

Kyseessä on satiiri länsi-Afrikkalaisen valtion historiasta. Ensimmäinen osa käsittää kolonialismin ajan ja toinen post-kolonialistisen. Golgoti tulee kikujujen tavasta ääntää Gold Coast – valtion siunaus ja kirous ovat laajat kultavarannot, joita valkoiset kolonialistit yrittävät ensimmäisessä osassa hyödyntää.

Näin mittavassa tarinassa länsimaalaiset kertojat käyttäisivät suurta joukkoa erilaisia hahmoja. Odoin oivallus on, että kaksi keskeistä hahmoa, alkuasukas Goma ja Afrikan rannikolle saapuva ahme lähetyssaarnaaja Gomez kehittyvät valtionsa mukana. Satojen vuosien kehitys tiivistetään hahmojen iän mittaiseksi.

golgoti1

Ensimmäisessä osassa tummaa väestöä alistamaan pyrkivä Gomez on selvä roisto, jonka länsimaista havaintomaailmaa Goman on vaikea ymmärtää. Kun valkoiset menevät ahneudessaan liian pitkälle, neuvottelee Goma sopimuksen pygmien päällikön kanssa ja taistelee itselleen itsenäisyyden.

Onni on kuitenkin lyhyaikaista. Satiirisemmassa jälkimmäisestä osassa Gomasta kasvaa yksinvaltias presidentti, jolla oma etu alkaa ajaa ohi alamaistensa ja valtion eduista. Kiero Gomez toimii yhä neuvonantajana, mutta entinen vapaustaistelija, sittemmin kansalaisten vapauden rajoittaja muuttuu itse Golgotin pääroistoksi.

golgoti4

Toisinajattelu kielletään.

Odoin kertomistapa ja hahmojen ilmeet ja eleet ovat huomattavankin samankaltaisia etenkin eurooppalaisen sarjakuvaperinteen kanssa. Kaikki huumori ei sentään aivan käänny läntiseen malliin, mikä tuo teokseen myös omanlaistaan näkökulmaa. On myös virkistävää, että Afrikkalaisesta näkökulmasta monet Euroopassa nykyään inhotut vanhanaikaiset kolonialistiset troopit lähetyssaarnaajista villeihin alkuasukkaisiin onnistutaan kääntämään päälaelleen.

golgoti2

Tri Livingstone, otaksun?

Odoi ei ole liian julma, vaikka Afrikan julma historia antaisikin myöten kertoa verisestäkin historiasta. Hahmot ovat selkeästi karrikoituja sarjakuvahahmoja, jotka ponnahtavat aina takaisin. Se myös antaa mahdollisuuden tarkastella maanosan kehitystä tasa-arvoistavan huumorin keinoin, eikä pelkästään voivotellen yläpuolelta tarkastellen.

Tietoja Paavo Ihalainen

Palaute, huomiot ja parannusehdotukset osoitteeseen paavo.ihalainen(at) elitisti.net
Kategoria(t): Hall of Fame, Huumori, Kenyan, politiikka, Sarjakuvat, satiiri Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s